Pimeän verkon korkea anonymiteetti, johon pääsee perinteisten palvelimien ja pilvi hosting käytetään, mutta vain Portti voidaan saavuttaa, suojelee ihmisiä diktatuureissa vainolta ja sensuurilta. Samaan aikaan rikolliset käyttävät pimeää verkkoa kuitenkin myös esimerkiksi huumausaine- ja asekauppaan sekä lapsipornon vaihtoon.
Virginia Techin tekemä tutkimus, joka julkaistiin aikakauslehdessä PNAS on nyt tutkinut, mikä pimeän verkon käyttö on vallitsevaa.
Tor-verkon vartiointisolmut toimivat
Tietoliikenteen analysoimiseksi tutkijat käyttivät yhtä prosenttia Tor-verkon vartiointisolmuista (sisääntulosolmuista) joulukuusta 2018 elokuuhun 2019. Näin he pystyivät kirjaamaan, käytettiinkö verkkoa vain anonyymiin internetin käyttöön vai käytettiinkö sen kautta sipuli-/piilopalveluja (piilotettuja sivuja).
Onion-verkon anonymiteetin ansiosta tutkijat eivät pystyneet seuraamaan, mitä sisältöä Tor-käyttäjät etsivät pimeästä verkosta ja internetin "normaalista" osasta. Myös IP-osoitteet käyttäjistä tallennettiin vain osittain, jotta voitiin tunnistaa maa, josta pyyntö oli peräisin.
Pimeän verkon sisältöä ei juurikaan käytetä
Tutkimustietojen perusteella voidaan päätellä, että noin 2-2,5 miljoonaa ihmistä käyttää Tor-verkkoa päivittäin. Suuri osa heistä käyttää Toria vain päästäkseen anonyymisti tavalliseen internetiin, mutta ei käytä pimeän verkon sisältöä.
Tutkimus siis kumoaa usein esitetyn oletuksen, jonka mukaan Tor-verkkoa käyttävät pääasiassa rikolliset.
Torin käyttö riippuu hallitusmuodosta
Analyysi osoittaa myös, että Torin käyttötapa vaihtelee merkittävästi eri osavaltioiden välillä. Poliittisesti epävapaiden valtioiden asukkaat käyttävät Tor-verkkopalvelua useammin tavallisen internetin käyttämiseen nimettömänä. Algeriassa, Venäjällä, Kiinassa ja muissa valtiollisen sensuurin maissa pimeän verkon osuus on vain 4,8 prosenttia. Toisaalta maissa, joissa on liberaalit järjestelmät ja sananvapaus, 7,8 prosenttia kaikista Tor-käynneistä kohdistuu pimeän verkon sisältöön.
Tutkimus todistaa pimeän verkon eettis-juridisen dilemman.
Tutkijat toteavat, että tutkimus vahvistaa pimeän verkon eettis-juridiset ongelmat. Siksi yhteiskunnassa on keskusteltava siitä, ovatko rikollisen käytön haitat suuremmat kuin anonyymin internetin käytön edut, ja mihin asti. Tämä on erityisen ongelmallista, koska kustannus-hyötylaskelmassa on otettava huomioon myös muut maat, joiden poliittiset olosuhteet poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Jotkin maat, Saksa mukaan lukien, suunnittelevat nyt erityislakeja vastauksena pimeän verkon rikolliseen käyttöön, erityisesti pimeässä verkossa. Rikollisten markkinapaikkojen torjunta pitäisi auttaa. Saksa ei kuitenkaan halua kieltää Tor-verkon käyttöä kokonaan.