POP3:a käytetään sähköpostien lähettämiseen. Kyseessä on postipöytäkirjan kolmas versio. POP3-yhteensopivalla sähköpostiohjelmalla voit hakea sähköposteja palvelimelta. Asetuksesta riippuen sähköpostiviestit poistetaan sen jälkeen, kun ne on haettu palvelimelta, ja tallennetaan sen jälkeen vain loppulaitteeseen (tietokone, tabletti, älypuhelin tai vastaava). Käytännössä otat postit pois saapuvan postin palvelimen postilaatikosta, joka säilyttää ne väliaikaisesti puolestasi, kunnes haet ne, aivan kuten otat perinteisen kirjeen postilaatikostasi. POP3-sähköpostinsiirtoprotokolla, niin sanottu ASCII-protokolla, on kuvattu yksityiskohtaisesti kansainvälisesti voimassa olevassa RFC 1939 -säännössä, ja se käyttää yleensä porttia 110 tai salatussa tapauksessa 995, joka on ehkä otettava käyttöön palomuurisäännöissä.
Historiallinen kehitys
Post Office Protocol kehitettiin alun perin Unix-alueelle, mutta nykyään sitä voidaan käyttää lähes kaikissa käyttöjärjestelmissä, jos niihin on asennettu sopiva sähköpostiohjelmisto. POP3 on ollut käytössä vuodesta 1988 lähtien, ja sitä on jatkuvasti mukautettu, useimmiten vain vähän, tietokone- ja Internet-teknologian kehityksen mukaan. POP1 kehitettiin jo vuonna 1984, ja POP2 korvasi sen vain vuotta myöhemmin. POP4, jonka on tarkoitus tukea lisätoimintoja POP3:een verrattuna, ei ole vielä pystynyt vakiinnuttamaan asemaansa. Sen sijaan POP3S:n avulla on nyt mahdollista lähettää käyttäjätiedot salatussa muodossa. Yksinkertaiseen ja selkeästi lueteltuun sähköpostin hakuun voit edelleen käyttää POP3- tai POP3S-palvelua, joka on joka tapauksessa esiasetettu useimmissa nykyisissä sähköpostiohjelmissa suojatun SSL- (tai TSL-) yhteyden kautta.
Postin hakumenettely
Palvelimelle saapuneiden sähköpostiviestien hakeminen edellyttää todentamista sen jälkeen, kun yhteys palvelimeen on muodostettu. Käyttäjänimi tallennetaan sähköpostiohjelmaan. Salasana voidaan myös tallentaa, mutta turvallisuussyistä kyselystä on sovittava asetuksissa. Sitten pyydetään salasana. Nämä kirjautumistiedot lähetetään nyt palvelimelle. Jälkimmäinen aloittaa sitten sähköpostiviestien lähettämisen yksi toisensa jälkeen. Kun kaikki palvelimella olevat sähköpostit on siirretty, palvelin suorittaa yleensä poistokomennon. Poikkeus: Olet asettanut asiakasohjelmasi jättämään jo vastaanotetut viestit palvelimelle. Tämä poikkeus toimii kuitenkin vain, jos sähköpostipalveluntarjoajasi sallii ja tarjoaa erikoislaajennuksen, joka ei varsinaisesti kuulu POP3:een. Palvelimen ja asiakkaan välinen yhteys katkaistaan haun jälkeen.
edut ja haitat
Yksi etu on se, että sinun ei tarvitse olla jatkuvasti verkossa, vaan ainoastaan silloin, kun posti haetaan. Useiden asiakaslaitteiden välillä ei kuitenkaan ole synkronointia, mikä on haittapuoli. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla ei ole automaattisesti samaa sähköpostisi nykytilaa jokaisesta päätelaitteesta. POP3 hoitaa käytännössä vain sähköpostien luetteloinnin, noutamisen ja poistamisen. Jos haluat enemmän toiminnallisuutta, on suositeltavaa käyttää eri sähköpostiprotokollaa, kuten esimerkiksi IMAP valitaan. Yksinkertaisen POP3-palvelun tapauksessa osa käyttäjätiedoista lähetetään tavallisena tekstinä. POP3S on hieman turvallisempi.
POP3:n määrittäminen sähköpostiohjelmassa
Sähköpostin hakeminen POP3:n kautta edellyttää, että sähköpostiohjelmassa on oikeat asetukset. Käyttöjärjestelmästä ja sähköpostiohjelmistosta riippuen nämä voivat olla enemmän tai vähemmän laajoja. Perustoiminnot ovat kuitenkin samat kaikissa sähköpostiohjelmissa. Valitse ensin käytettäväksi lähetysmenetelmäksi POP3. Tarvitset ensin sähköpostiosoitteesi, jonka olet aiemmin rekisteröinyt postipalveluntarjoajalle, sinun Käyttäjätunnus ja vastaava salasana. Lisäksi nimi tai IP-osoite saapuvan postin palvelimen on oltava. Useimmat nykyaikaiset sähköpostiohjelmat etsivät vastaavan palvelimen itse sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen. Muussa tapauksessa löydät tarvittavan palvelimen nimen sähköpostipalveluntarjoajan tukisivuilta. Joissakin sähköpostiohjelmissa on myös mahdollista määrittää uusi sähköpostiosoite tämän ohjelman kautta. POP3:n vastineeksi tarvitaan edelleen lähtevän postin palvelin, joka voi yleensä lähettää sähköpostit SMTP:n (Simple Mail Transfer Protocol) tai viime aikoina usein ESMTP:n (Extended Simple Mail Transfer Protocol) kautta. Usein palveluntarjoajat käyttävät samaa palvelinta kuin lähtevässä postissa. Vastuullisen palvelimen nimi on joka tapauksessa samassa paikassa kuin POP3-palvelimen nimi. Useimmat sähköpostiohjelmat asettavat tarvittavat tulo- ja lähtöportit automaattisesti. Tarvittaessa ne on lueteltu myös palveluntarjoajan tukisivuilla.
