Python - ohjelmointikieli myös ohjelmoinnin aloittelijoille

Python on ohjelmointikieli. Tämän yleismaailmallisen ohjelmointikielen tavoitteena on edistää tiivistä ja silti helposti luettavaa ohjelmointityyliä.

Kehityshistoria

Ohjelmointikieli Python kehitettiin 1990-luvun alussa. Sen on kehittänyt Guido van Rossum Amsterdamissa sijaitsevassa Centrum Wiskunde & Informatica -laitoksessa. Jo kehitystyön aikana Guido van Rossum kiinnitti suurta huomiota Pythonissa nykyisin käytössä olevaan standardikirjastoon. Tätä optimoitiin yhä uudelleen ja uudelleen seuraavissa versioissa, ja nykyään se on hyvin hallittavissa ja helposti laajennettavissa. Nykyään Pythonia pidetään ABC-ohjelmointikielen seuraajana, ja se kehitettiin sen korvaamiseksi. Tämä ohjelmointikieli oli itse asiassa tarkoitettu Amoeba-käyttöjärjestelmää varten. Myöhemmin määriteltiin uusi tavoite. Pythonia oli tarkoitus käyttää Ohjelmointi Kielen päätarkoituksena on selkeyttää ja yksinkertaistaa ohjelmointia. Englantilainen komediaryhmä Monty Python oli tämän ohjelmointikielen nimenantaja. Siksi ohjelmointikielen dokumentaatiossa on myös viittauksia lentävän sirkuksen maailmankuuluun luonnokseen. Python 1.0 julkaistiin täysversiona tammikuussa 1994. Vuosina 1995-2000 eri Päivitykset. Nämä nimettiin peräkkäin 1.1 ja 1.2 jne. nimellä. Lokakuun 16. päivänä 2000 julkaistiin uusi versio ohjelmointikielestä - Python 2.0 - joka sisälsi uusia ominaisuuksia, kuten täysin toimivan roskienkeräyksen ja Unicode-tuen. Seuraava versio, Python 3.0, julkaistiin 3. joulukuuta 2008. Siihen sisältyi lopulta joitakin perusteellisia muutoksia, kuten päällekkäisyyksien poistaminen käskykokonaisuuksista. Koska aiemmat versiot ovat osittain yhteensopimattomia Python 3.0:n kanssa, päivityksiä Python 2.7:ään on jatkossakin saatavilla. Nykyinen versio, Python 3.5, julkaistiin 13. syyskuuta 2015.

Mitä Python tarjoaa?

Python-ohjelmointikielessä on lukuisia kirjastoja. Vakiokirjaston moduulit säilyvät aina. Heikkoudet, joita Pythonilla on luonnollisesti myös joillakin osa-alueilla, voidaan siten kiertää. Pythonille on myös ominaista, että esikäännetyt PYC-tiedostot luodaan automaattisesti uudelleen. Näin on, jos siihen liittyvä PY-tiedosto on muuttunut millään tavalla. Python tarjoaa käyttäjälle myös yksinkertaisen kehitysympäristön, nimittäin IDLEn. Näin ollen ylimääräistä editoria ei tarvitse asentaa. Python tarjoaa myös valtavan yhteisön, sillä tämä ohjelmointikieli ei ole vain melko on laajalle levinnyt. Voit siis saada vastauksia kysymyksiin muutamassa minuutissa, jos olet valinnut oikean yhteisön. Laajan standardikirjaston ansiosta ohjelmoijan on myös helppo yksinkertaisesti suorittaa monia ongelmia automaattisesti. Lisäksi Python Package Indexissä on lukuisia paketteja tälle ohjelmointikielelle. Python-ohjelmointikieltä voidaan käyttää ongelmitta myös kaupallisiin projekteihin. Pythonia voi oppia osallistumalla työpajoihin tai seminaareihin. Ohjelmointikielen voi oppia lyhyessä ajassa. Tämä ohjelmointikieli ei pakota käyttäjäänsä yhteen ohjelmointityyliin. Jokaiseen ohjelmointitehtävään on mahdollista valita paras ja sopivin paradigma.

Kuka voi käyttää Pythonia?

Tämä ohjelmointikieli soveltuu erityisesti aloittelijoille, eli henkilöille, jotka ryhtyvät ohjelmoijiksi ensimmäistä kertaa. Pythonin yksinkertaisen rakenteen ansiosta tämä ohjelmointikieli on helppo ja nopea oppia. Ohjelmointikieli sopii yhtä hyvin henkilölle, joka haluaa luoda pienen skriptin tai nopean prototyyppien luomisen. Samoin Python soveltuu käytettäväksi suurissa projekteissa. Useat kehittäjät voivat työskennellä tämän projektin parissa samanaikaisesti. Python-ohjelmointikieli on alustariippumaton. Tämä tarkoittaa, että se toimii Linuxissa, Unixissa ja muissa lukuisissa Unix-järjestelmissä sekä Macissa ja Windowsissa. Näin ollen ylimääräisen alustan hankkiminen ei ole tarpeen.

Koodi

Tässä ohjelmointikielessä koodia ei esimerkiksi jäsennetä sulkeilla vaan sisennyksillä. Peter J. Landin ehdotti tätä kerran, ja hän myös nimesi sen, nimittäin off-side-rule. Tässä ohjelmointikielessä sisennykset sallitaan lohkossa visuaalisen korostuksen vuoksi - ja ne ovat yleensä toivottavia - mutta niitä ei ole periaatteessa määrätty. Tämä on etu erityisesti ohjelmoinnin aloittelijoille. Syvennysten kohdalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että ne on suunniteltu samalla tavalla koko ohjelmointitekstissä. Välimerkkien ja välilyöntien sekakäyttö aiheuttaa ongelmia.