Suoraan postilaatikkoon sähköpostimarkkinoinnilla - vai ei?
Sähköpostimarkkinointikampanjan onnistuminen ei riipu vain sen sisällöstä ja sisällöstä. Jos posti ei kuitenkaan tavoita vastaanottajaa, kauneimmastakaan sisällöstä ei ole mitään hyötyä. Loppujen lopuksi vastaanottajasta voi tulla asiakas vain, jos hän ylipäätään saa tarjouksen. Mutta tässä kohtaa roskapostisuojaus tulee kuvaan: Vain osa lähetetyistä sähköposteista päätyy vastaanottajan postilaatikkoon.
Miten testi toimii?
Jos lähetys lähetetään matkalle lähetyspalvelun tarjoajan tai sähköpostimarkkinoijan toimesta, se ei saavu suoraan vastaanottajalle, vaan sen on ensin kuljettava useiden asemien kautta. Vasta kun lähetys on läpäissyt kaikki tarkistukset, se saapuu vastaanottajan postilaatikkoon. Kukin palveluntarjoaja, kuten gmx, gmail tai web.de, suodattaa kuitenkin omien kriteeriensä mukaan, joten tarkka prosessi on joka kerta erilainen. Periaatteessa jokainen lähetys tarkistetaan sekä palvelin- että asiakaspuolella. Seuraavia tarkastusmenetelmiä käytetään:
Lähettäjän todentaminen ja valkoinen lista
Ensimmäisessä vaiheessa lähettäjä todennetaan erilaisilla järjestelmillä, kuten Sender ID, Domainkeys Identified Mail (DKIM) tai Sender Policy Framework (SPF), joiden avulla analysoidaan palautusosoitteen verkkotunnus sekä (lähettävä) sähköpostipalvelin. Tunnistamisen jälkeen järjestelmä tarkistaa, onko lähettäjä luotettavalla valkoisella listalla ja saako hän siten etuuskohtelua. Sähköpostipalvelujen tarjoajat käyttävät tähän tarkoitukseen usein julkisia valkoisia listoja, kuten Certified Senders Alliance (CSA), TrustedDialog ja Return Path. Jos lähettäjä haluaa päästä julkiselle valkoiselle listalle, sen on aitouden lisäksi ilmoitettava parhaat käytännöt. On kuitenkin palveluntarjoajia, jotka eivät toimi valkoisten listojen kanssa, kuten Yahoo, AOL tai Hotmail. Näiden avulla vastaanottaja voi itse napsauttaa roskapostipainiketta. Tämä tieto saapuu lähettäjälle suoraan palautesilmukkapostin kautta ja varmistaa, että vastaanottaja ei enää saa ei-toivottua postia.
Musta lista
Mustia listoja, joita voidaan käyttää sekä palvelimella että asiakkaan puolella, käytetään ei-toivottujen sähköpostiviestien suodattamiseen. Tällainen musta lista sisältää sellaisten palvelimien osoitteet, jotka on luokiteltu epäluotettaviksi. Jos posti tulee tällaiselta palvelimelta, se lajitellaan ja hylätään. Julkisten mustien listojen lisäksi lähes kaikki sähköpostipalvelujen tarjoajat ylläpitävät omia mustia listojaan. Jos oma verkkotunnuksesi tai IP-osoitteesi on tällaisella mustalla listalla, sinun on toimittava nopeasti. Useimmissa tapauksissa merkintä voidaan poistaa perusteluin tai maksamalla maksu.
Hyvä maine
Onko posti toimitettu vai Roskaposti tunnistettu riippuu lähettäjän maineesta. Tämä määritetään "Sender Score" -pisteytyksen avulla, joka toimii viestinnän laadun indikaattorina ja arvioi muun muassa toimituksen todennäköisyyttä. Maine arvioidaan asteikolla 0-100 ensisijaisesti sen mukaan, kuinka moni vastaanottaja on jo luokitellut kyseiset postitukset roskapostiksi. Jos sähköpostiosoitetta ei voi tavoittaa, myös tämä vaikuttaa kielteisesti maineeseen. Jos lähettäjä lähettää sähköpostin niin sanottuun roskapostiloukkuun (nämä ovat erityisiä sähköpostiosoitteita, jotka toimivat roskapostin loukkuina), myös lähettäjän pisteet laskevat. Jos se on melko alhainen, postia ei ehkä saada perille. Esimerkiksi yli 80 pisteen lähettäjäpistemäärä takaa, että postilähetykset toimitetaan vähintään 85 prosentille vastaanottajista. Lisäksi maineen määrittämiseen käytetään harmaaluettelointia ja kuristamista. Kuristamista käytetään rajoittamaan yksittäisen lähettäjän päivittäin tai muuna määriteltynä ajanjaksona lähettämien sähköpostiviestien määrää. Jos raja ylittyy, riski, että lähettäjä luokitellaan roskapostittajaksi, kasvaa. Myös postituksen sisällöllä voi olla merkitystä toimitettavuuteen. Jos palvelinpuolen tarkistukset ovat positiivisia, posti toimitetaan ja asiakas voi hakea sen.
