Monet verkkotunnuksen omistajat luulevat, että heidän verkkotunnuksensa on suojattu kolmansien osapuolten pääsyä vastaan. Verkkotunnuksen kiinnittäminen on kuitenkin sallittua monissa tilanteissa. Münsterin vero-oikeus vahvisti tämän näkemyksen 16. syyskuuta 2015. Verovirastot voivat takavarikoida maksamattomia veroja takavarikoimalla verkkotunnussopimuksen saamiset. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa internet-verkkotunnusten rekisteröinnistä vastaava osuuskunta oli haastanut oikeuteen veroviraston, joka halusi takavarikoida erään asiakkaan saamiset. Tuomio tekee jälleen kerran selväksi, että internet ei ole oikeudellinen tyhjiö ja että "virtuaaliset" vaateet voidaan takavarikoida reaalisesti - vaikka tämä tuntuisi aluksi kuinka absurdilta.
Verotoimiston suorittama verkkotunnuksen kiinnittäminen mahdollista
Maksuhäiriöisten veronmaksajien on kiirehdittävä verorästiensä kanssa: Münsterin vero-oikeuden 16.9.2015 antaman tuomion (7K 781/14 AO) mukaan verovirastot voivat takavarikoida verkkotunnussopimuksesta johtuvia saatavia. Vaikka tätä mahdollisuutta on aiemmin käytetty vain harvoin, tuomion julkaisemisen jälkeen on odotettavissa, että sitä sovelletaan käytännössä asteittain - on varmaa, että mahdollisuus on olemassa ja että se on oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen. Konkreettisessa tapauksessa osuuskunta, joka vastaa rekisterinä internet-verkkotunnusten hallinnoinnista, nosti kanteen. Osuuskunnalla oli Sopimus Internet-verkkotunnuksen rekisteröinnistä. Sopimuskumppanina oli kulutuselektroniikan verkkokauppa. Sopimuksen sisällön mukaan osuuskunta hankkii ja ylläpitää Internet-verkkotunnuksen. Koska yrityksellä oli verorästejä, toimivaltainen verovirasto päätti takavarikoida sopimukseen perustuvat saamiset eli yrityksen vaatimuksen verkkokaupan verkkotunnuksen rekisteröinnin ylläpitämisestä. Osuuskunta teki valituksen tästä toimenpiteestä ja yritti saada ulosmittauksen poistettua.
Verkkotunnuksen kiinnittymistä koskeva tuomio
Münsterin vero-oikeuden seitsemäs senaatti tarkasteli tapauksen tosiseikkoja ja päätti hylätä osuuskunnan vaatimuksen. Verkkotunnuksen takavarikointi on siis periaatteessa sallittua, koska verkkotunnusta koskevaa sopimusta tai siitä johtuvia oikeuksia pidetään ulosmitattavina omistusoikeuksina. Tämä menettely on maksulainsäädännön mukaisten takavarikointisääntöjen mukainen. Verkkotunnuksen takavarikoinnissa on otettava huomioon erilaisia oikeuksia, velvollisuuksia ja olosuhteita. Verkkotunnuksen liitetiedostossa itse verkkotunnusta ei liitetä, sillä se on vain tekninen internet-osoite. Ainoastaan verkkotunnuksen haltijan rekisteriä vastaan esittämät velvoiteoikeudelliset vaateet voidaan ulosmitata. Nämä vaatimukset perustuvat rekisteröintisopimukseen. Verotoimistot voivat tehdä verkkotunnuksen ulosmittauksen, koska sitä on käsiteltävä kuten tavanomaista ulosmittausta. Yleisesti ottaen kaikkia rahallisia saatavia voidaan vaatia ulosmittauksessa. On täysin yhdentekevää, ovatko nämä vaateet, raha tai aineellinen omaisuus. Tuomion ratkaisevassa osassa todettiin, että osuuskuntia ja verkkotunnusrekistereitä voidaan varmasti pitää velallisina, jos ne ovat velvollisia tarjoamaan palveluja "veronkiertäjälle" sopimuksen nojalla. Tässä yhteydessä ei ollut merkitystä sillä, oliko takavarikointeja paljon ja oliko se näin ollen lisännyt osuuskunnan työ- ja hallintotaakkaa.
Tulevaisuuden näkymät
Münsterin vero-oikeuden päätös verkkotunnusten takavarikoinnista on jättänyt kiinnostuneen hosterin maisemaan. Oikeudellisen kysymyksen yleisen merkityksen vuoksi senaatti salli muutoksenhaun liittovaltion vero-oikeuteen. Verkkosivustojen ylläpitäjät seuraavat kiinnostuneina tulevia päätöksiä ja valituksia. Ei ihme: loppujen lopuksi web-hostereiden on otettava huomioon joitakin haittoja, jotka johtuvat päätöksen soveltamisalasta. Ensinnäkin asiakkaat eivät enää tunne oloaan täysin turvalliseksi. Toisaalta hallinto- ja työtaakka kasvaa huomattavasti, kun tällaisia tapauksia on paljon. Tuloksena on Kustannukset ei korvata tai korvataan vain tietyin edellytyksin, mistä aiheutuu kielteisiä seurauksia - itse asiassa osallisuutta vailla olevalle - web-isännälle. Vaikka Münsterin vero-oikeuden tuomiolla on tietty merkitys, korkeimmalla tasolla voidaan silti tehdä aivan toisenlainen päätös. Valitukset ovat usein menestyksekkäitä, joten jatkokäsittelyn jälkeen voi syntyä täysin erilaisia näkemyksiä. Kansainvälisesti toimivien web-hostereiden ei tarvitse hermostua päätöksestä. Saksan verovirastoilla ei ole valtuuksia takavarikoida .com- tai .net-tunnuksen kaltaisia aluetunnuksia, jos rekisteri sijaitsee Euroopan ulkopuolella. Liitteet ovat aina sallittuja vain, jos rekisteri sijaitsee Saksassa tai EU:n alueella.
Miten verkkotunnuksen kiinnitys toimii?
Liittovaltion tuomioistuin (asia VIIZB 5/05) katsoo, että verkkotunnuksen omistusoikeudesta johtuvat saatavat voidaan ulosmitata ZPO:n 857 §:n I momentin nojalla. Liitettävissä olevat vaateet ovat seuraavat:
- Oikeus rekisteröidä verkkotunnus ensisijaiseen nimipalvelimeen ja DENIC-rekisteriin.
- Oikeus rekisteröinnin pysyvään ylläpitoon ensisijaisessa nimipalvelimessa.
- Oikeus henkilökohtaisesti talletettujen varojen oikaisemiseen Tiedot
- Oikeus muuttaa IP-numeroa ja siihen liittyvää osoitusta toiselle tietokoneelle.
Yleensä kaikki verkkotunnuksen rekisteröintiä ja käyttöä koskevat vaatimukset voidaan liittää verkkotunnukseen. .de-päätteisten verkkotunnusten osalta DENIC-rekisteriä on pidettävä velallisena, eli sen on luovutettava ulosmitatut saamiset. Takavarikko on voimassa jo silloin, kun takavarikkomääräys on annettu tiedoksi DENICille. Tietyissä olosuhteissa ulosmittaus ei ole sallittua. Saksan siviiliprosessilain (ZPO) 811 §:n 5 momentin mukaan takavarikointi on kielletty, jos verkkotunnuksen haltijan koko ansiotoiminta riippuu verkkotunnuksesta. Kun verkkohotit kieltäytyvät yhteistyöstä asiakkaidensa takavarikoinnissa, verovirasto voi esittää vahingonkorvausvaatimuksia verkkohotille. Esimerkiksi tuomio annettiin 09.05.2011 (asianumero 2-01S309/10). Frankfurtin aluetuomioistuin tuomitsi DENICin täytäntöönpanon estämisestä ja kolmansien velallisten velvoitteiden rikkomisesta. Heti kun web-isäntä on saanut kiinnittämismääräyksen, sen on toimittava sen mukaisesti. Tällöin se ei saa enää tarjota palveluja asiakkailleen. Kaikki saamiset siirretään verotoimistolle, joten alkuperäisellä asiakkaalla ei ole enää mitään saamisia.
Nimenomaisen verkkotunnuksen takavarikoimattomuus
Lukuisilla verkkotunnuksilla on hienoja nimiä tai nimiä, jotka perustuvat tuotteisiin ja toimintoihin. Useimmat näistä ovat kiinnitettävissä. Kiinnittäminen ei kuitenkaan ole sallittua, jos verkkotunnus kuvastaa yrityksen tai perheen nimeä. Sama koskee tietyissä olosuhteissa verkkotunnuksia, jotka sisältävät taiteilijan nimen tai lempinimen. Jos verkkotunnuksen nimi ja velallisen sukunimi ovat samat, ulosmittausta ei voida hyväksyä. Lisäksi nimen on oltava yksilöllinen. Münchenin aluetuomioistuin joutui aiemmin ratkaisemaan tapauksen, jossa velallisen sukunimi esiintyi vain 72 kertaa koko Saksassa. Liittovaltion tuomioistuimen päätöksen (Shell.de-tuomio) perusteella nimeä ei voida pitää ainutlaatuisena. Se, onko ulosmittaus sallittua, on aina ratkaistava tapauskohtaisesti. Tähänastisten tuomioiden perusteella voidaan tehdä hyvä arvio tai ennuste siitä, onko verkkotunnus ulosmitattavissa vai ei.
Miksi verkkotunnuksen kiinnittämisestä on tullut suosittua?
Verkkotunnusten takavarikoinnista on tullut viime vuosina yhä suositumpaa. Ei ihme: tällä välin verovirastot ja tuomioistuimet ovat tunnustaneet verkkotunnusten taloudellisen arvon. Houkuttelevien verkkotunnusten myynnillä on aiemmin pystytty tuottamaan huomattavia summia rahaa. Suosittujen verkkotunnusten hinnat ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina. Tarttuva ja helposti muistettava verkkotunnus on menestyksekkään Internet-esiintymisen perusedellytys, minkä vuoksi verkkotunnuksista on tullut arvokas taloudellinen hyödyke. Verkkotunnuksia myydään ja ostetaan ja joskus vuokrataan hirvittävillä summilla. Näiden seikkojen vuoksi verkkotunnusten sulkemisesta on tullut yhä suositumpaa. Tulevaisuudessa voidaan olettaa, että verovirastot ja tuomioistuimet uskaltautuvat yhä syvemmälle virtuaalimaailmaan löytääkseen ja takavarikoidakseen omaisuuseriä.
