Digitaalinen valuutta Bitcoin luotiin vuonna 2009 finanssikriisin seurauksena. Valuuttaa voidaan siirtää vertaisjärjestelmien kautta, ja yrittäjät ja pörssit vaihtavat sen perinteisiin valuuttoihin. Eräs ruotsalainen liikemies halusi ottaa käyttöön tällaisen järjestelmän ja aiheutti kiistan asiasta vastaavan ruotsalaisen komission ja Ruotsin veroviranomaisen välillä. Asiaa ei voitu ratkaista Ruotsin korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joten se saatettiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jälkimmäinen päätti, että Bitcoin-valuutan vaihto on edelleen vapautettu Arvonlisävero on vapautettu.
Verovapaa vaihto Bitcoins
Perinteisten valuuttojen vaihtaminen virtuaalivaluutaksi "Bitcoin" on edelleen verovapaata. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin teki asiasta päätöksen Luxemburgissa 15. lokakuuta 2015. Termi "Bitcoin" on peräisin englannin kielestä ja tarkoittaa "binary digit coin" (binäärilukuinen kolikko). Bitcoinit ovat osa maailmanlaajuisesti saatavilla olevaa maksujärjestelmää, ja ne edustavat rahayksikköä. Maksut käsitellään vertaisverkkomenetelmällä eli useiden tietokoneiden muodostaman verkon kautta. Näin ollen ei tarvita keskitettyä selvityskonttoria, kuten perinteisessä pankkitoiminnassa. Bitcoin-varat tallennetaan digitaalisiin "lompakoihin". Bitcoinien markkina-arvo syntyy kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta, eikä se ole sidottu kansallisiin valuuttajärjestelmiin tai valuuttakursseihin. Virtuaalivaluutta Bitcoin kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja julkaistiin vähän myöhemmin. Tätä tarkoitusta varten jaettiin ohjelmistoja, joita osallistujat voivat käyttää maksutta. Ohjelmisto hallinnoi hajautettuja tietokantoja, joihin kaikki tapahtumat kirjataan. Bitcoin-järjestelmän perusetu on sen maantieteellinen vapaus, eli sen käytössä ei ole muita rajoituksia kuin internet-yhteyden saatavuus.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös
Luxemburgissa sijaitseva Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti 15. lokakuuta 2015 antamassaan tuomiossa, että bitcoinien vaihtaminen tavanomaisiin valuuttoihin on edelleen verovapaata. Bitcoinit ovat tavanomaisia Maksuvälineet ja niitä on pidettävä sellaisina myös oikeudellisesta näkökulmasta. Euroopan korkein oikeus viittasi päätöksessään Ruotsissa sattuneeseen tapaukseen. Siellä eräs käyttäjä halusi toteuttaa liiketoimintamallin, jossa bitcoineja vaihdetaan tavanomaisiin valuuttoihin tai tavanomaisia valuuttoja bitcoineihin. Tästä syystä hän kysyi Ruotsin komissiolta, oliko hänen maksettava palveluistaan arvonlisäveroa. Ruotsin komissio ilmoitti hänelle, että vaihdosta ei periaatteessa tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Veroviranomainen oli eri mieltä ja nosti kanteen Ruotsin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ruotsin korkein hallinto-oikeus siirsi asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja pyysi ratkaisua. Tiukan kohtelun taustalla ovat bitcoinien ominaisuudet. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan rikolliset maksavat erityisen mielellään Bitcoineilla ja maksujärjestelmää käytetään usein rahanpesuun. Bitcoineja pidetään yleisesti kiistanalaisina, koska niiden hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan ja voivat vaihdella suuresti. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut päätöksessään (viite C - 264/14), että bitcoineja on kohdeltava kansallisina valuuttoina ja että ne on näin ollen vapautettu arvonlisäverosta. Pääargumentti on, että bitcoinit ovat perinteinen maksuväline. Itse Bitcoin-valuutan kannalta päätös on ehdottomasti edullinen: järjestelmä on virallisesti tunnustettu ja sen suosio kasvaa edelleen, koska siitä ei peritä liikevaihtoveroa. Bitcoin-valuutta keksittiin keskellä finanssikriisiä: Tuolloin Bitcoin-järjestelmän oli tarkoitus täydentää kansallisia valuuttajärjestelmiä ja luoda uutta luottamusta. Markkina-arvo lasketaan monimutkaisen menettelyn avulla, minkä vuoksi bitcoinit muistuttavat vahvasti perinteisiä maksujärjestelmiä. Vaikka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on päättänyt, että bitcoinien vaihto on edelleen vapautettu arvonlisäverosta, valuuttakeinottelusta saatuja voittoja on verotettava. Näin ollen keinottelijoiden on ilmoitettava valuuttakeinottelusta saadut tulot ja tappiot verotuksessa.
Seuraukset Bitcoin-valuuttajärjestelmälle
Bitcoins-valuuttajärjestelmä saa yhä enemmän hyväksyntää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen ansiosta. Viime vuosina virtuaalivaluutasta on tullut yhä suositumpi. Heinäkuusta 2014 lähtien tietokoneyritys Dell on hyväksynyt sen. Wikimedia Foundation ja Greenpeace ovat hyväksyneet Bitcoineilla tehtäviä lahjoituksia vuodesta 2014 lähtien. Lisäksi PayPal tarjoaa kauppiailleen mahdollisuuden hyväksyä maksuja Bitcoineilla. Bitcoineilla voi maksaa tavaroista ja palveluista. Nyt on yli 7000 paikkaa, joissa bitcoinit hyväksytään maksuvälineeksi ravintoloissa, hotelleissa ja muissa vastaavissa paikoissa. Osoitteessa Internet Bitcoineilla maksetaan muun muassa uhkapeleistä, verkkokorjuusta ja nettistriptiisistä. Bitcoineilla maksetaan myös kauppatavaroita, palkkamurhia, huumeita ja muita laittomia palveluita, joista ei käydä kauppaa. Bitcoineja voidaan vastaanottaa ja siirtää verkkoalustoilla tai paikallisilla ohjelmistojärjestelmillä. Bitcoineja voi vaihtaa muihin valuuttoihin, Paysafecardiin ja sähköisiin valuuttoihin online-pörsseissä. Pääsääntöisesti peritään maksuja, joiden suuruus on 0,2 prosentin ja yhden prosentin välillä. Yksittäisten palveluntarjoajien ammattitaito ja vakavuus vaihtelevat suuresti. Bitcoinien helppo liikkuvuus ja valtavien rahamäärien varastointi kannustavat hakkereita hakkeroimaan alustan. Tämän vuoksi on toistuvia murtoja, joissa asiakkaat menettävät koko talletuksensa. Tämän vuoksi jotkin alustat mainostavat vastuulauseketta, jonka mukaan pörssioperaattori palauttaa hakkeroidut talletukset kokonaan. Bitcoineilla käytävässä kaupassa on aina tietty riski, että edunvalvojat tai kauppakumppanit eivät käyttäydy rehellisesti. Siksi olisi käytettävä vain hyvämaineisia alustoja.
