XML (Extensible Markup Language)

Lyhenne XML tarkoittaa Extensible Markup Language -merkintäkieltä, jota käytetään hierarkkisesti jäsennellyn tiedon esittämiseen. Tiedot tekstitiedostomuodossa. XML:ää käytetään myös alustoista ja toteutuksista riippumattomaan tietojenvaihtoon tietokonejärjestelmien välillä.

XML:n ominaisuudet

XML-määrittelyssä määritellään metakieli, jonka perusteella sovelluskohtaiset kielet määritetään sisällöllisillä ja rakenteellisilla rajoituksilla. Rajoitukset ilmaistaan XML- tai DTD-skeemoilla. Esimerkkejä XML-kielistä ovat MathML, RSS, GraphML, XAML tai GPX sekä itse XML-skeema. XML-dokumentti koostuu UTF-8-koodauksen tekstimerkeistä. XML:n näyttäminen ja muokkaaminen on mahdollista kaikissa UTF-8:aa tukevissa editoreissa. Jos XML-dokumentti sisältää binääritietoja, nämä tiedot on koodattava tekstiksi, johon voidaan käyttää erilaisia koodaustyyppejä. XML-dokumenteissa elementtiä pidetään tärkeimpänä rakenteellisena yksikkönä, ja elementit sisältävät sekä tekstiä että muita elementtejä sisältönä. XML-elementin nimi voidaan määrittää vapaasti XML-dokumenteissa, joissa ei ole DTD:tä. XML-dokumenteissa, joissa on DTD, elementtien nimet on esitettävä DTD:ssä ja elementin on oltava sellaisessa kohdassa, joka on sallittu rakennepuussa. Kunkin elementin sisältö määritellään DTD:ssä. Elementtejä pidetään XML-dokumentin tiedonkantajina,

XML:n historia

XML syntyi siitä syystä, että ohjelmointikieli HTML on saavuttanut rajansa tietyssä vaiheessa.
Vaikka HTML on saavuttanut paljon, sen rajoitukset tulivat ilmi jo hyvin varhain Internetin alkuvaiheessa, ja suhteellisen nopeasti kävi selväksi, että tarvittiin kieli, jolla olisi mahdollista määritellä yleisesti kaikki tunnisteet. SGML:llä saatiin aikaan pidempi, yleismaailmallinen asiakirjakieli, josta muuten myös HTML on johdettu, mutta se osoittautui liian monimutkaiseksi verkkoon. XML:n avulla kehitettiin hyvin kevyt asiakirjakieli, jota voidaan laajentaa mielin määrin. XML:ää käytetään omien tunnisteiden määrittelyyn mutkattomalla tavalla, jolloin ulkoasu, toisin kuin merkitys, jota ei ole määritelty, on kiinteä. Tunniste on joko yksinään tai ympäröi alueen. Tunnisteilla on yksi tai useampi parametri tai ei yhtään parametria. Parametreille annetaan arvot, jotka on suljettu ja annettu tietyillä komennoilla. Tunnisteet voidaan sijoittaa toisiinsa, ja tiedot voidaan siten jäsentää hierarkkisesti.

XML:n edut

Periaatteessa XML:ää voidaan käyttää kaikenlaiseen tietojen kuvaamiseen, tallentamiseen tai vaihtamiseen. XML:n etuja ovat sen laajamittainen käyttö ja siihen liittyvä vähäinen oppimistarve sekä sen suosio ja helppokäyttöisyys. Luettavuus koneelle ja ihmiselle. Verrattuna omaan binääriformaattiin, joka on kompakti, haittapuolina ovat suurempi muistin tarve ja joskus hitaampi käsittely. Molemmat näkökohdat eivät kuitenkaan nykyään juurikaan vaikuta, joten edut ovat haittoja suuremmat, ja XML on pystynyt vakiinnuttamaan asemansa monilla aloilla.

Erilaiset sovellusalueet

Sen lisäksi, että uusia tunnisteita käytetään asiakirjojen kirjoittamiseen, eri sovellusalueisiin kuuluvat myös seuraavat asiat
että samasta XML-sivusta voidaan luoda erilaisia tulostusmuotoja ja että verkkosivuston luomisessa voidaan erottaa suunnittelu ja ohjelmointi toisistaan.